Helsingin Kalastajatorpalla pidettiin Kiinteistötahkolan vuoden 2026 ensimmäinen asiakastilaisuus. Tapahtuman tarkoituksena oli koota Kiinteistötahkolan isännöimien taloyhtiöiden hallitukset ja puheenjohtajat yhteen, ja tarjota heille puheenvuorojen ja näytteilleasettajien muodossa uusia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja taloyhtiöiden nykytarpeisiin niin ylläpitoa kuin huoltoa ajatellen.

Kesken helmikuisen ja aurinkoisen maanantain, Helsingin Kalastajatorpan seminaaritila täyttyi taloyhtiömaailman edustajista. Kun kutsuvieraiden takit oli saatu narikkaan, Kiinteistötahkolan järjestämä asiakastilaisuus käynnistyi vapaalla kahvittelulla sekä näytteilleasettajien esittelyillä. 

Tilaisuuden virallisen ohjelman avaavana osiona oli paneelikeskustelu. Paneelissa asuntosijoittaja Tomi Sarlin, yrittäjä Arif Hamidulla sekä Kiinteistötahkolan välityksen liiketoimintajohtaja Tero Tahkola keskustelivat nykyisestä asuntomarkkinatilanteesta sekä antoivat omia kannanottoja Suomen nykyiseen asuntomarkkinaan.

”Nollakorkojen jälkeen asuntosijoittaminen muuttui niin, että yhtäkkiä kaikki olivat myymässä eikä juuri kukaan ollut ostamassa. Nyt korkojen vakiintumisen jälkeen markkina on alkanut palautua.”, Tomi Sarlin mainitsi.

Tero Tahkola mainitsi, että asuntokauppa oli tällä hetkellä toipumassa, mutta siten, että Rovaniemi oli Helsinkiä edellä. Asuntokauppa tuntui käyvän paremmin sekä Lapissa että Pohjois-Suomessa. Yhtenä erikoisuutena kuluttajien ja yritysten luottamukset olivat juuri tällä hetkellä päinvastaisia. Yrityksiltä löytyi tuntuvan toivekkuutta tulevaisuuteen, mutta kuluttajia nykytilanne pelotti. 

Arif Hamidulla kannusti yleisöä hankkimaan nyt edullisia asuntoja omaan sijoitussalkkuun. Moni suomalaisista tuntui murehtivan tällä hetkellä sitä, että oli itse maksanut asunnostaan aikoinaan enemmän kuin nykyinen markkintilanne sen hinnoittelisi. Panelistit kuitenkin rohkaisivat etenkin niitä toimimaan, jotka halusivat nyt saada lisäneliöitä.

”Hyväksymällä nykyisen markkinatilanteen, uuden asunnon tai lisäneliöitä saa tällä hetkellä edulliseen hintaan. Asunnonvaihtajille tämä voi olla erittäin otollinen tilanne.”, panelistit päättivät.

Tervetuloa tilaisuuteen!

Kiinteistötahkolan toimitusjohtaja Tuomo Tahkola avasi tilaisuuden. Joka vuosi kasvanut asiakastilaisuus oli Kiinteistötahkolalle merkittävä tapahtuma nähdä asiakkaita ja kumppaneita. Tuomo mainitsi yleisölle mm. Kiinteistötahkolan kaksi kertaa vuodessa pidettävistä asiakastyytyväisyyskyselyistä. Niissä yli tuhat hallituksen puheenjohtajaa oli antanut NPS-luvun 46. Se jos joku lämmitti Kiinteistötahkolan porukkaa, vaikka kehitettävääkin aina löytyi.

Oman asiakastilaisuuden kautta Kiinteistötahkola halusi tuoda taloyhtiöille eri vaihtoehtoja kiinteistöjen ylläpitoon ja remontointiin. Eri ikäiset ja kokoiset taloyhtiöt tarvitsivat erilaisia ratkaisuja omiin tarpeisiin. Muita Kiinteistötahkolan tarjoamia konkreettisia toimia taloyhtiöille olivat mm. rahoituspäätösten haku ongelmatapauksissa, akkuteknologian hyödyntäminen, huoltopalvelun pilkkominen tarpeen mukaan sekä monet muut puitesopimukset.

”Täällä asiakastilaisuudessa kannattaa tavata eri toimijoita ja kysellä aktiivisesti uusista ratkaisuista. Toivottavasti tilaisuus on teille yhtä antoisa kuin meillekin ja löydätte paljon uusia vaihtoehtoja omien taloyhtiöiden hoitamiseen ja ylläpitämiseen.”, samalla tapahtuman juontajana toiminut Tuomo Tahkola päätti puheenvuoronsa.

Ensimmäinen annos näytteilleasettajien puheenvuoroja

Osa näytteilleasettajista pääsi Juhlasalin päälavalle pitämään omia asiantuntijapuheenvuoroja. Asianajotoimisto Botnia Oy:n yrittäjä Eero Hyytinen avasi tämän vierailevien puheenvuorojen ohjelman. Eero aloitti puheenvuoronsa ensin huonoilla uutisilla, sillä asuntojen vastikerästien määrä oli noussut rajusti vuoden 2023 jälkeen.

”Aika on ollut hankala ja asukkaiden maksuvaikeudet ovat lisääntyneet. Taloyhtiöissä voi olla esimerkiksi isot yhtiölainaosuudet. Oma viestini kuuluukin, että nyt seurannan pitää olla ajan tasalla, jotta kenellekään ei pääse syntymään isoja rästejä. Tämä nostaa isännöitsijän ja hallituksen vastuuta.”, Eero Hyytinen painotti.

Toisessa esityksessä Smart Heating Oy:n tekninen myyjä Arto Nissilä kuvasi taloyhtiöiden energiaremontin saloja. Smart Heating valittiin vuoden 2025 innovatiimisimmaksi lämpöpumppujärjestelmäksi Euroopassa. Heidän tarjoamista ratkaisuista Nissilä esitteli mm. lämmöntalteenoton poistoilmasta ja kaukolämmöstä. Toisena vaihtoehtona oli lämmöntalteenotton, maalämmön ja kaukolämmön yhdistelmä. Niitäkin Smart Heating oli toteuttanut.

”Urakoimme projektit avaimet käteen ja riskittömästi. Säästöt tulevat taloyhtiölle ja me otamme hankkeen kokonaisvastuun. Takaisinmaksuaikana voi olla järkevä esimerkiksi 10 vuotta. Urakoinnin lisäksi pystymme tarjoamaan seurannan ja huollon. Urakoiden takuuajan ja vuosihuollon lisäksi tarjoamme lämpöpumppu-järjestelmien huoltopalvelut.”, Arto Nissilä kertasi.

Kolmannessa osiossa OP Uusimaan Yritys- ja yhteisöpankin pankinjohtaja Janne Koivuniemi aukoi taloyhtiön rahoitusta ja taloutta. Hyvän taloyhtiön kivijalassa oli hänen mukaansa kolme asiaa eli laadukas hallinto, tasapainoinen talous ja suunnitelmallinen kunnossapito. Taloyhtiöiden pitkän tähtäimen suunnittelun aikavälinä suositeltiin käytettävän 15 vuoden aikaa. Kunkin taloyhtiön talouden tasapainoa voisi haastaa esimerkiksi yllättävät korjaukset tai vaikka nopea inflaatio ja/tai korkoriskin realisoituminen.

”Me rahoittajana tarkastelemme aina lainanottajan lainanhoitokykyä nyt ja tulevaisuudessa. Tämä ei ole mihinkään muuttunut, vaikkakin sääntelymme on kiristynyt. Taloyhtiölainamarkkinassa merkittävä 70-lukulainen kanta on isojen peruskorjausten iässä. Nyt kannattaa pitää huolta laadukkaasta isännöinnistä eikä säästää etenkään siinä.”, Janne Koivuniemi lopetti.

Kahvin jälkeen ohjelma jatkui

Tilaisuus jatkui välipalan jälkeen linjasaneeraushankkeen eli putkiremontin esittelyllä. LVI-Tuikku Oy, Domu Oy, Planius Oy ja Sahu Oy kertoivat As Oy Jakolehdon yhteishankkeesta, jossa jokainen edellä mainittu toimija oli mukana ollut urakoimassa jaettua urakkaa. Lavalle kavunnut nelikko esitteli yleisölle mallin, jossa putkiremontti oli mahdollista toteuttaa puoleen hintaan. Kyse oli perinteisen ja jaetun urakan erosta. Ääneen pääsi myös taloyhtiön edustajat, jotka jakoivat omia kokemuksia hankkeesta yleisöstä käsin.

”Lähdimme haastamaan perinteistä putkiremontin mallia, jossa ensiksi lyhennämme hankkeen kokonaisaikaa nykyisestä 12-19 kk:sta 6-8 kk:seen, täysin samalla korjaustarpeella. Jaetun urakan malli haastaa taloyhtiötä ottamaan riskiä, mutta esimerkiksi kokeneiden isännöitsijän ja urakoitsijoiden kautta jaetun urakan tekeminen on mahdollista, aivan kuten Jakolehto saatuine säästöine osoitti.”, Planiuksen yksikönpäällikkö Kim Rinne avasi.

Putkiremontista hypättiin akkuratkaisujen pariin, kun Solarum Oy:n myyntijohtaja Juho Tahkola kiipesi näyttämölle. Esimerkiksi lakiuudistus oli tehnyt aurinkosähkön tuotannosta entistäkin kannattavampaa taloyhtiöille. Aiemmin aurinkopaneelien tuottamaa aurinkosähköä oli voitu hyödyntää taloyhtiöissä vain taloyhtiön yhteisten tilojen käyttämän kiinteistösähkön kulutukseen, mutta tänä päivänä taloyhtiön aurinkopaneeleilla tuotettua energia voitiin jakaa taloyhtiön asukkaiden huoneistoihin.

”Perinteisessä aurinkosähköjärjestelmässä ylijäämäenergia valuu sähköverkkoon, eikä omaa tuotantoa voi hyödyntää pilvisellä säällä tai illan hämärtyessä. Akuston avulla otatte sähköntuotannon omiin käsiin, jolloin järjestelmä varastoi päivän ylimääräisen energian.”, Solarumilta kerrottiin.

Kattotutkan puheenvuorossa myyntiedustaja Ilkka Jokitalo improvisoi kollegansa Matti Lindgredin kanssa loistavasti tyypillistä tarvepuhelua, joka voisi tulla hätääntyneeltä asiakkaalta. Kattotutkalle nimittäin tuli paljon yhteydenottoja kattovuodoista, jolloin yrityksen kattotarkastajaa pyydettiin tulemaan tarkastamaan taloyhtiön katon kunto tai sen puutteet. Kattotutka valmisti tarkastuksesta oman raportin, jonka pohjalta asiakas sai luotettavan tiedon oman katon kunnosta tai remonttitarpeesta.

”Kattovuodot ovat seurausta siitä, että kattoa ei ole huollettu eikä tarkastettu. Ehkä voisimme muuttaa ajattelutapaamme siinä, että myös uudet katot kannattaa tarkastaa. Tarkastus on ainoa keino ongelmien havaitsemiseen ajoissa. Ennakointi on edullisempaa kuin reagointi.”, Ilkka Jokitalo päätti.

Kiinteistötahkolan oma ohjelma Premis

Pitkän ja sisältörikkaan asiakastilaisuuden viimeisenä ohjelmana oli kertaus Kiinteistötahkolan oman Premis-ohjelmiston uudistuksista sekä jatkuvasta kehitystyöstä. Päivän aikana kutsutut olivat saaneet riittäväti aikaa tutustua näytteilleasettajien ständeille ja jutella eri asiantuntijoiden kanssa. Kiinteistötahkolan isännöinnin kehitysasintuntija Miikka Leskinen avasi esityksessään Premiksen toimintamalleja ja logiikkoja taloyhtiön hallituksen ja isännöinnin näkövinkkelistä.

”Premiksen kautta saamme kokoajan ajankohtaista tilannekuvaa ympäri Suomen eri kohteista ja taloyhtiöistä. Töiden tilaaminen helpottuu ja ohjelman kautta tekeminen on läpinäkyvää kaikille osapuolille. Hallituksen jäsenelle Premis on selkeä ja auttava työkalu taloyhtiön asioiden hoitamiseen. Se ei ole henkilöriippuvainen vaan tieto säilyy yhdessä paikassa.”, Leskinen mainitsi.

Miikan kaveriksi päänäyttämölle nousi vielä Kiinteistötahkolan toimistopäällikkö Tuomo Huusko. Tuomon ydinviestiksi jäi koko tapahtuman kertaus, kuinka jokainen taloyhtiön hallitus oli vastuussa oman kiinteistön ylläpidosta ja arvon säilyttämisestä. Tilaisuuden järjestäjän puolesta juuri näitä samoja asioita jokainen paikalle saapunut kutsuvieras halusi omassa taloyhtiössään edustaa ja ehkä juuri siksi oli paikalle myös saapunut. 

Kiitokseksi päivästä, jokainen kutsuvieras pääsi vielä lopuksi syömään Kalastajatorpan kuuluisaa lohikeittoa! Kiitos kaikille tapahtuman vieraille, näytteilleasettajille ja puheenvuoron pitäneille.