Taloyhtiöiden hallitukset ikääntyvät

Kirjoittaja: Tuomo Pohjanen

Omassa työssäni Kiinteistötahkolassa asiakashankinnan, sekä asiakaskokemuksen kehittämisen parissa olen tehnyt havainnon, että taloyhtiöiden hallituksissa istuu kovin varttunutta väkeä. Olen itsekin oman taloyhtiöni Hiirosen Salpa Oy:n puheenjohtaja ja syntynyt 60-luvulla.  Olen toiminut hallituksessa, että puheenjohtajana vuosia ja surullisinta asiassa on se, että kuulun niihin ”nuoriin” edustajiin taloyhtiöissä. Myös Hiirosen Salpa kaipaisi hallitukseen nuorempia edustajia. Miksi? Yritän vastata tähän ja muihin alla oleviin kysymyksiin blogikirjoituksessani mahdollisimman hyvin.

• Miksi nuoren osakkaan kannalta on tärkeää, ketkä asioista päättävät?
• Miksi ikääntyneistä päättäjistä koostuneet hallitukset eivät ole ajan hermolla?
• Mistä taloyhtiöiden hallituksissa tulisi päättää?
• Miksi taloyhtiö tarvitsee toimivan hallituksen, eikä pakolla sinne valittuja ihmisiä?

Suurimmalle osalle suomalaisia omistusasunto on vaurastumisen ja tulevaisuuden turvaamisen kannalta tärkein sijoitus. Valtaosalla suomalaisia ei ole muuta omaisuutta, kuin omistusasunto. Verrattuna mm. muihin Euroopan maihin, niin meillä Suomessa halutaan ja meidän dna:han on kirjoitettu syvälle ajatus siitä, että meidän on hyvä omistaa asunto, jossa asumme.

Jos kerran säästömme ja tulevaisuuden varallisuutemme on kiinni omistamassamme asunnossa, niin miksi emme olisi kiinnostuneita siitä miten omistamamme asunto-osakkeen arvo kehittyy? Tämä on se juuri syy, miksi ensiasunnon ostajan erityisesti pitäisi olla kiinnostunut hallitus työskentelystä. Tuoreena asuntovelallisena ei ole tärkeämpää asiaa kuin tietää, että mitä taloyhtiössä tapahtuu ja miten sitä hallinnoidaan. Hallitus valitsee isännöitsijän, joka sitten toteuttaa hallituksen tahtotilaa operatiivisesti. Toki ammatti-isännöitsijä pystyy  merkittävästi auttamaan hallitusta, mutta ei ohi sen tahtotilan viemään asioita, jos hallituksen jäsenten intressit eivät millään kohtaa kiinteistön ylläpidon ja kehittämisen tarpeita. Eli hallituksen pitää pystyä vetämään suuntaviivat taloyhtiön tulevaisuuteen ja siihen mitä taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelmaan sisällytetään ja mistä kehitysasioista suunnitelma koostuu.

Vaikka me 50-, ja 60-luvulla syntyneet asuntolainan suhteen velattomat ihmiset olemme lupsakkaa ja vastuullista sakkia, niin ei meitä oikeasti kiinnosta enää omistamamme asunto-osakkeen kunto 20 vuoden päästä. Nykytilanne riittää meille ja me saamme osakkeistamme riittävän korvauksen siirtyessämme palvelutaloihin. Siksi erittäin tarpeellinen putkiremontti jää meiltä päättämättä ja juuri siksi sinun hankkimaasi ensiasuntoon syntyy korjausvelkaa.

Taloyhtiöiden hallituksissa pitää päättää tulevaisuuteen vaikuttavista asioista:

• Minkälaisia energiamuotoja taloyhtiö käyttää tulevaisuudessa?
• Miten energia muotojen valinnat vaikuttavat tulevaisuudessa yhtiövastikkeisiin?
• Mitkä remontit ja missä järjestyksessä ne ovat kustannussyistä tehokkainta tehdä? 

Ei niin, että siirretään vastuita aikaan, jossa itse ei enää taloyhtiössä asuta.

• Minkälaisia verkkoyhteysratkaisuja vanhoihin kerrostaloihin tulisi hankkia?
• Miten sähköautojen lataus- ja sähkönkulutuksen veloitus ratkaistaan?
• Miten osakkaille ja asukkaille järjestetään digitaaliset tiedotuskanavat ja digitaaliset porrasnäytöt yms.
• Turvallisuusratkaisut. Nykyaikaiset lukitus ratkaisut, kulunvalvonta jne.
• Miten hallituksen päätökset vaikuttavat niiden osakkaiden elämään, jotka tulevien vuosikymmenien aikana asuvat pisimpään taloyhtiössä?

Työssäni olen ollut mukana hallituksen kokouksessa, jossa taloyhtiössä julkisivu rapautui kovaa vauhtia ja olisi tarvinnut ripeästi päätöksiä julkisivun korjaamiseksi, mutta iäkästä hallitusta kiinnostivat enemmän siilien talviruokintapaikat taloyhtiön pihalla ja tarpeellinen julkisivuremontti siirtyi tuonnemmaksi.

Osin tämän esimerkin siivittämänä näen, että taloyhtiön hallituksissa olisi kiire saada aikaan sukupolven vaihdos. Kun hallituksen jäseniksi ajaudutaan eikä haluta, niin fokus päätöksistä karkaa siilien talviruokintaan ja ideologisiin energiapäätöksiin. Tämä jos mikä on vahingollista kiinteistöomaisuuden arvon kehityksen kannalta. Miksi siis ottaisit lainaa hankkiaksesi asunto-osakkeen, jos et osoittaisi mielenkiintoa osallistua varallisuutesi arvon kehittämiseen? Nuori asuntovelallinen sinua, sinun näkemyksiäsi, sinun osaamistasi ja ymmärrystäsi mm. digitalisaation suhteen tarvitaan kuumeisesti suomalaisessa asunto-osakeyhtiö maailmassa. Älä anna mahdollisuuden valua ohitse.

Nyt on aika osallistua ja tarttua tilaisuuteen!

Blogin kirjoittaja vastaa Kiinteistötahkolan asiakashankinnan ja asiakaspalvelun kehittämisestä ja toimii myös isännöitsijänä. Hänellä on myös vuosien kokemus hallituksen puheenjohtajan tehtävästä As Oy Hiirosen Salpa:ssa. Lisäksi kirjoittaja on vastannut vuosia mm. tilitoimistoalan yrityksen asiakaspalvelusta, asiakashankinnasta ja asiakkaiden käyttöönotosta.