Pyydä meiltä tarjous isännöinnistä! Jätä tarjouspyyntö
 
Blogi / Vastuunjako, osa 1

Vastuunjako yhtiön ja osakkaan välillä osa 1

« Takaisin listaukseen

25
Lokakuu

 

Isännöitsijän tehtäviin kuuluu joskus tilanteita, joissa joudutaan menemään vahvasti epämukavuusalueelle. Yksi tällainen aihealue on vastuunjako yhtiön ja osakkaan välillä, siinä kuljetetaan jobin postia ja vastaanotto ei ole aina kovin hyvä.

On tilanteita, joissa osakkaan on vaikea ymmärtää miksi jokin kustannus kuuluisi hänen vastuulleen. Eikö hoitovastiketta makseta juuri siksi, että sillä hoidetaan tämmöiset?

Tässä tullaan sen perusasian äärelle, että isännöitsijän pitää aina olla yhtiön edustaja ensisijaisesti. Käytännössä se tarkoittaa yhtiön ja osakkaan edun ollessa ristiriidassa, pitää isännöitsijän huolehtia yhtiön laillisista eduista. Kun tilanne osuu osakkaana omalle kohdalle, on joskus vaikea ymmärtää isännöitsijän toimintaa. Mikähän mahtaisi olla siihen syynä? Syyllisiä olemme usein me itse, emme ole osanneet viestiä asiaa riittävän selvästi.

Yritän tässä kirjoituksessani nostaa esiin muutamia tyyppiesimerkkejä niistä tilanteista, joissa vastuunjako on joko epäselvä tai kummallinen.  

 

Ikkunat

 

Lähden liikkeelle ikkunoista. Ikkunat ovat vastuunjaon kannalta mielenkiintoinen kohde, niissä kun vastuu on jaettu tarkkojen rajojen mukaan yhtiön ja osakkaan kesken. Ensimmäisenä rajanvedon lähtökohtana tässä on se, että yhtiö vastaa rakenteiden kunnossapidosta ja ikkunat lasketaan julkisivurakenteisiin, tällä perusteella ulkopinta ikkunasta kuuluu yhtiölle. Lain mukaan osakkaan vastuulle taas kuuluu huoneiston sisäosien kunnossapito, tästä syystä ikkunan sisäosa on jyvitetty osakkaan vastuulle.

Yhtiö siis vastaa uloimman ikkunan kunnossapidosta kaikilta osin, niin lasin kuin puitteiden ja kiinnityksien osalta sekä karmeista kokonaisuudessaan. Osakas taas vastaa sisäpuolisista osista myös yhtiön vastuulle kuuluvien puitteiden sisäpuolien osalta. Jotta tilanne olisi vielä vähän epäselvempi, on tähän vastuunjakoon olemassa poikkeuksia. Esimerkiksi umpiolasielementti kuuluu kokonaan yhtiön vastuulle.

Mitä nämä tarkoittavat käytännön tasolla? Vastuunjaon mukaan uloimman ikkunan lasin rikkoutuessa, sen uusimisesta vastaa yhtiö. Mutta jos ikkuna rikkoutuukin osakkaan sitä pestessä, vastuu kustannuksista on lähtökohtaisesti osakkaalla. Osakkaan pitää pystyä osoittamaan toimineensa huolellisesti.

 

Kodinkoneet

Ikkunoista voisi kirjoittaa pidemmästikin, mutta mennään eteenpäin. Toinen kummallisuus, joka vastuunjaosta löytyy ja jonka haluan nostaa esille, koskee tiski- ja pyykinpesukoneita. Niiden osaltahan kaikki sinällään pitävät itsestään selvänä vastuun kuulumista osakkaalle tai ainakin melkein kaikki. On kuitenkin olemassa poikkeuksia, jotka itsellekin aikoinaan tulivat yllätyksenä. Otetaan kuvitteellinen esimerkki, tiskikoneen poistoletku halkeaa ja vesi pääsee ensin huoneiston lattialle, siitä lattian alapuolella oleviin rakenteisiin ja vielä alapuolella olevaan huoneistoon. Selvä ja yleensä myös riidaton tosiasia on se, että osakas vastaa koneen korjaamisesta. Seuraava osa joka menee myös niin sanotusti järkeen, on huoneiston pintamateriaalit ja kiintokalusteet, ne kuuluvat osakkaalle.

Lattian alla olevat rakenteet ja alapuolella oleva huoneisto sitä vastoin kuuluvat yhtiön kustannusvastuulle. Tämä on se kohta, joka minun oli vaikea uskoa todeksi kun siitä kuulin. Osakkaan ostama poistoletku halkeaa ja aiheuttaa vaurioita yhtiön rakenteille, yhtiö vastaa kuluista niiden korjaamisessa. Helpotusta toki tuo se, että kiinteistövakuutus korvaa vahingot, mikäli ne ovat äkillisiä ja ennalta arvaamattomia, mutta omavastuu jää yhtiölle maksettavaksi.

 

Korvaustaso

Kolmas esimerkki taas liittyy sellaiseen, minkä osakkeenomistaja usein kokee epäreiluksi. Yhtiön kunnossapitovastuun piirissä oleva vesiputki alkaa vuotaa ja parketti sekä keittiökalusteet menevät pilalle. Osakas on tehnyt huoneistostaan vähän normaalia tasokkaamman, lattiamateriaaliksi on valittu arvokas parketti, kalusteet on valittu paremmasta kataloogista jne. Yhtiö ei maksa näitä täysimääräisesti, osakas saa korvauksen vain yhtiön perustason mukaisesta lattiasta ja keittiökalusteista. Halutessaan ennallistaa asunnon samalle korkeammalle tasolle kuin se oli ennen vahinkoa, osakas joutuu maksamaan erotuksen perustason ja haluamansa kalliimman tason välillä. Näin on vaikka remontti olisi valmistunut vain viikkoa ennen vahinkoa.

Tämä on aihepiirinä niin mielenkiintoinen, että en yritäkään saada kaikkea mahtumaan yhteen blogiin vaan tämä olkoon aloitus blogisarjalle aiheesta, lisää on siis luvassa.

 

Hyvää loppusyksyä ja alkutalvea toivottaen Taneli Kalliokoski